Valteeninmäki

Kuivat ja kiviset mäet ovat sopineet huonosti viljelysmaiksi. Sen sijaan ne ovat olleet hyviä rakennuspaikkoja. Esimerkiksi käsityöläisten mäkituvat rakennettiinkin yleensä semmoisille. Yhtä nyppylää Maakesken Korkiaismäen kupeessa on ollut tapana kutsua Valteeninmäeksi.

Maakesken ensimmäinen Valteeni oli ehkä Fredrik Johan Aadaminpoika Walldén. Hän näyttää syntyneen Asikkalassa 6.11.1828 Vähimaan Perttulassa. Äiti oli 19-vuotias piika Eeva Maija Malmberg, kun taas isän ”sanotaan olleen” renki Aadam Olavinpoika. Oli otettu vähän förskottia: Aadam ja Eeva vihittiin 24.3.1833.

Eeva Maija Malmbergin isä oli Vähimaan suutari Johan Malmberg. Ihmekö sitten, että myös Eeva Maijan pojasta Fredrik Johan Aadaminpojasta tuli suutarin oppipoika. Semmoisena hän ilmestyy Padasjoelle Maakesken käsityöläisiin 1840-luvulla. Ylitettyään 20 vuoden iän hänet konfirmoitiin eli hän pääsi ripille ja sen myötä aikuisten kirjoihin.

Fredrik Johan Aadaminpojan oppimestarina oli pitäjänsuutari Anders Sundström; Sundströmit olivat suutareita sukupolvesta toiseen. Jo oppipoikana ollessaan myös Fredrik Johan otti itselleen käsityöläisnimen: Walldén. Se näyttää olleen muutamien muidenkin suutareiden suosiossa.

Anders Sundströmin poika Anders Johan Sundström oli isänsä tapaan suutari. Kesällä 1842 nuorempi Sundström otti emännäkseen Kellosalmella 23.9.1823 syntyneen Eeva Loviisa Tapanintyttären, joka ennen pitkää tunnettiin Eeva Loviisa Sundströminä. Anders Johan kuitenkin hukkui 24-vuotiaana marraskuussa 1843, mutta juhannukseksi syntyi 22-vuotiaalle leskelle Karl Johan Andersinpoika Sundström. Hänestä tuli sittemmin tietysti suutari.

Syyskuussa 1850 tapahtui sitten niin, että suutarin oppipoika Fredrik Johan Wallden ja suutarin leski Eeva Loviisa Sundström vihittiin avioliittoon. Toukokuussa Fredrik Johan oli edelleen suutarin oppipoika, kun Johan Fredrik syntyi, mutta kaksi vuotta myöhemmin syntyneen Vilhelmiinan isä oli jo pitäjänsuutari. Lastenkirjasta voimme todeta myös pariskunnan nuoremmat lapset: Alfred, Eeva Sofia, Iida Maria ja Heikki.

Eeva Loviisa Sundström jäi toisen kerran leskeksi syksyllä 1867, kun Fredrik Johan Wallden kuoli alle 40-vuotiaana. Samoin kuin tuohon aikaan monilla muilla Eeva Loviisa Sundströmillä oli sivuelinkeino: häntä sakotettiin luvattomasta viinan polttamisesta ja myymisestä. Kotipolttohan oli kielletty 1860-luvulla, vaikkei se sitä aikaisemminkaan ollut luvallista kuin talollisille. ”Vuonna kuuskytkuus, tuli voimaan laki uus, kiellettiin viinaa polttamasta ja ilonpäiviä nauttimasta!”

Johan Fredrik Wallden seurasi isänsä jälkiä ja hänestä tuli suutari. Alfredkin on merkitty ensin suutariksi, mutta sitten Siston talon Rämänharjun torppariksi. Torppa hävitettiin valtatien alta kun tienpaikka 1880-luvulla siirrettiin Rämyönharjulta Rämyönjärven rantaan. Alfred Wallden muutti Asikkalaan.

Suutari Johan Fredrik Walldenille ja Eerika Malakiaantyttärelle – joka oli syntynyt 12.4.1848 Asikkalan Salon Hokkalan talolliselle – syntyneistä lapsista aikuisten kirjoihin pääsivät ainakin Johan, Olga, Aleksis, Atle ja Karl. Kuka heistä sitten lienee ollut se, jonka mukaan vielä viime vuosisadalla Maakeskessä puhuttiin Valteeninmäestä.

Leo Suomaa