Mannin mäki

Sotamies Mannin mäki

Kun Maakesken kylänraitilta lähdetään Lahteen päin, ensin noustaan Sallanmäkeä, ja sen vasemmalla puolella on Manninmäki. Se on merkitty myös Kansalaisen karttapaikasta löytyvään karttaan. Mistä se on saanut nimensä?

Henkikirjassa vuodelta 1880 on Maakesken itsellinen Johan Manni, varmaankin Mannin Jussiksi kutsuttu. Hän oli syntynyt 19.6.1829 Paavon talon piialle Eeva Sipintyttärelle. Äiti, itsellinen Eeva Mann (s. 1787), on samassa henkikirjassa Hellerin talon kirjoissa. Asumus lienee siis ollut Hellerin maalla.

Johan Manni ei kuitenkaan antanut nimeä Manninmäelle eikä saanut omaa nimeään äidiltään. Nimittäin Johan sai lisänimensä äitinsä 26.12.1830 vihityltä aviomieheltä, Anders eli Antti Mann’ilta. Anders Mann eli Antti Simonpoika (s. 1800) näkyy muuttaneen Maakeskeen Iitistä. Mitä ilmeisimmin Manninmäen nimi ei kuitenkaan ole iittiläistä tuontitavaraa, vaikka Mannin voi saada nimekseen myös Iitissä…

Todennäköisesti Manninmäki on saanut nimensä sotilastorpan nimestä. Ruotsin vallan aikana talonpoikien piti hankkia ja varustaa ruotusotamies. Ruotusotamiehelle annettiin asuttavaksi sotilastorppa. Torpan lisäksi mies sai myös sotilasnimen.

Sotilasnimiä keksittiin monella tavalla. Jollei muuta tullut mieleen, käänneltiin ja väänneltiin kylän nimestä vähän ruotsinkieleltä kukertava sana. Niinpä esimerkiksi Nyystölän eli Nyställen sotilaasta tehtiin – ja sehän oli helppoa, kun kylän nimen alussa on ruotsilta kalskahtava ny-tavu – esimerkiksi Nybäck, Nyman, Nystedt tai Nyström.

Maakesken alussa ei ole mitään kovin ruotsinkielistä. Niinpä piti olla kekseliäs ja alkusoinnutella: Maakesken sotilaasta saattoi tulla esimerkiksi Malm, Manfeldt tai Mannberg. Äkkiseltään saattaisi tulla mieleen, että Manninmäki olisi hieman vähättelevä suomennos Mannbergistä ja että mäeksi suomennettu vuori olisi nimetty sotilas Johan Mannbergin mukaan.

Mannberg (tai Manberg) oli syntyään talollisen poika Juho Laurinpoika (s. 1729) Kurhilasta, ja sieltä oli myös hänen vaimonsa talollisen tytär Anna Olavintytär (s. 1729). Mannberg tuli Maakesken sotilaaksi 1750-luvulla, kun Vilppu Manfeldt kuoli. ”Manninkenttä” oli siis jo ennen ”Manninvuorta”. Ilmeisesti näitä sotilasnimiä ei johdettu torpan paikasta, ei kentästä eikä mäestä.

Ehkä Hämeen läänin jalkaväkirykmentin kirjuri vain keksi kylään sopivan sotilasnimen. Aikain kuluessa ja miesten vaihtuessa Manfeldt muuttui Manbergiksi ja edelleen Manniksi, ja niinpä esimerkiksi 1809 Maakeskestä vihittiin reserviläinen Mikko Mann. Pitkiä sotilasnimiä pyrittiin lyhentämään. Esimerkiksi Maakesken Hellerqvist’istä saatiin kaksi lyhyttä nimeä, sekä Hell että Qvist. Nyystölän Nybäck lyhennettiin pelkäksi Bäckiksi.

Mannin sotilastorppa lienee jossain vaiheessa antanut nimen mäelle, sijaintipaikalleen: Mannin mäelle. Näin arvelen asian olevan.

Entä se Iitti? Ilmeisesti Antti Simonpoika Mann sai sukunimensä Iitissä ja toi sen sieltä mukanaan Maakeskeen. Iitin Tapolan sotilaalle Simo Mann’ille ja Eeva Yrjöntyttärelle nimittäin syntyi Antti 7.2.1800, mutta se on jo toinen juttu.

Leo Suomaa