Rautmettä
Ilmari Kosonen uskoo (PadSan 2.6.2016) Maakesken nimen johtuvan järvimalmia tarkoittavasta viron kielen sanasta “maage“. Tiedossa onkin, että Maakeskenlahdelta on aikoinaan nostettu järvimalmia eli limoniittia. Järvimalmia on pelkistetty rautakauden alusta saakka talonpoikaisissa maakuoppauuneissa. Suomessa limoniittia on käytetty raudanvalmistukseen viimeksi sotavuosina 1940-luvulla.
Sen sijaan ei ole aivan selvää, että Maakeski olisi saanut nimensä vironkielisestä sanasta. Viron- tai balttikieliset kylän nimet eivät ole mikään paikkakunnan tapa. Kosonenkin mainitsee vaihtoehtoisia Maakesken nimen selityksiä.
Terhi Ainialan haastattelusta (PadSan 18.8.2016) selviää, mistä nimiä on tullut. Padasjoen seudulla on joitakin saamelaisperäisiä nimiä kuten Auttoinen ja Seitniemi. Varsin monet vanhat kylät – Hinttola, Inkilä, Kaukila, Osoila, Virmaila, kenties Nyystölä, ehkä jopa Torittu ja Kaurattukin – ovat kuitenkin saaneet henkilön etunimestä johdetun nimen. Voisiko tästä päätellä, että Maakeski ei enää ollut yhden talon ja isännän kylä silloin, kun se sai nimensä…
Selvimmin Kososen tarjoama nimenjohto näkyy vuodelta 1607 olevassa asiakirjassa esiintyvästä Maakesken kirjoitusasusta Makoskog. Kosonen ei pidä sitä kirjoitusvirheenä. Siinä tapauksessa nämä suomea taitamattomat nimenantajat olisivat ilmeisesti osanneet sekä viroa että ruotsia (“skog“)… Rautametsä, kuten Kosonen ehdottaa, tai maakesken kielellä ehkä Rautmettä olisi siis kylän nimi sanasta sanaan käännettynä.
Pelkästä epäilemisen ilosta pidän epäuskottavana, että Maakesken neitseellinen nimi olisi Makoskog. Pidän uskottavampana, että yksittäinen Makoskog on kirjurin muotoilu hänelle oudosta sanasta, jonka loppuosa ei sitten osunut aivan kohdalleen.
Maakeski on nimittäin jo keskiaikaisissa asiakirjoissa suunnilleen Maakeskenä: Makæski, Maakeski tai Maankeski. Maankeski-muodon ensimmäinen tavu kannattaa huomata. Sitä paitsi, miksi järvimalmi tai rauta olisi vain Maakesken kohdalla jäänyt vironkieliseen asuunsa? Esimerkiksi Auttoisilla on Rautjärvi, Luopioisissa Rautajärvi.
Paitsi nämä epäilyt Kososen kirjoitus toi mieleeni myös Anssi Puiston metallinpaljastimella tekemät mittaukset. Muutama vuosi sitten hän näet löysi Hellerin pellolta noin 15 x 30 neliömetrin alueen, jossa on suuri määrä rautakuonaa. Se on Maakesken viimeiseltä kaupalta Uotilan talon suuntaan katsottaessa pellolla näkyvän mäennyppylän länsi- ja luoteispuolella.
Onko siellä aikoinaan jalostettu järvimalmia? Onko Maakesken ryhmäkylän kyläsepän paja kenties ollut siellä, ehkä paloturvallisuussyistä vähän muista rakennuksista erillään? Mikä muu voisi selittää moisen kuonakentän?
Limoniitilla on, muuten, suomeksi useampikin nimi. Joillakin seuduilla sitä sanotaan hölmäksi. Paljasjalkaisena maakeskeläisenä olen sitä mieltä, että jos Maakesken nimi jostain syystä olisi jotenkin limoniitista johdettava ja vielä suomennettavakin, niin ehkä mieluummin sentään Rautametsä kuin Hölmälä…
Leo Suomaa