Maakeski – mitä tarkoittaa

Maakeski

Kesäasukas kysyi taannoin Rientolassa, mitä Maakeski tarkoittaa: Mistä nimi tulee? En tiennyt sitä silloin, en ehkä tiedä nytkään. Helpointa on ajatella, että Maakeski on yhdyssana: maa ja keski.

Vähän mutkikkaammille poluille joudutaan, jos oletetaan kylän nimen olevan samaa kantaa kuin kylän läpi virtaavan yhden puron eli Maaksojan ja samannimisen mäen nimi. Tällöin nimen takaa voisi ehkä etsiä etunimeä Maaksi eli Maxima. Ainakin ikivanhojen la-päätteisten kylännimien –

Hinttola, Inkilä (nykyinen Jokioinen), Kaukila, Osoila ja Virmaila – takana on etunimi. Juuri päätteen perusteella Nyystölänkin on arveltu saaneen nimensä Nysse- eli Dionysios-sedän mukaan, joten Nyystölän nimi voisi olla nykysuomeksi Nisula. Mutta unohdetaan Maxima nyt ainakin tällä kertaa, koska Maakesken nykyisen nimen tai sen tiedossa olevien esimuotojen lopussa nimenomaan ei ole la-päätettä.

Jos Maakeski on yhdyssana, mitä se silloin tarkoittaa? Åke Granlundin nimenselityksen mukaan Maakeski on Päijänteen kahden suuren lahden väliin jäävän niemen tyvessä. Sillä tavalla se on keskellä olevaa maata. Tässä yhteydessä maa tarkoittanee pelto- ja metsäaluetta, eikä esimerkiksi isoa saarta, kuten joissakin toisissa nimissä.

Toivo Jalli on selittänyt Maakesken tarkoittavan muinaisen, Asikkalan itäosissa olevan Kalkkistenkosken ja Padasjoen länsirajalla virtaavan Suomenojan välisen elinläänin keskikohtaa. Sen ääripisteissä on yhä Maanpää-nimisiä paikkoja. Toisen tulkinnan mukaan Maakeski on alue, joka on kahden rautakautisen taajaman eli Äinään ja Padasjoen nykyisen kirkonkylän keskellä, mutta Eeva-Liisa Stenhammar on pitänyt mahdollisena, että nimi olisi peräisin vieläkin vanhemmilta ajoilta.

Asikkalan puolella olevat Äiniöt eli Äinäät ovat Jallin mukaan kirjureiden väännös saamen kielen eana-sanasta, mikä suomeksi tarkoittaa niin ikään maata. Nykyisen Asikkalan pohjoiset ja Padasjoen eteläiset kylät olisivat hänen mukaansa olleet esihistoriallisen muinaispitäjän keskusta. Itse asiassa Maakeski ja Äinään seutu kuuluivat 1800-luvun puoliväliin saakka samaan Padasjoen hallintopitäjään, vaikka ne kuuluivat eri seurakuntiin. Oikeastaan Maakeski yhdessä Iso- ja Vähä-Äiniön kanssa on siis Keskimaa. Hyvänä vertailukohtana on Asikkalan Vähimaa.

Historiallinen Maakeski juontuu 1400-luvulta. Makæski mainitaan asiakirjoissa 1466 ja Maakeski by sekä Maankeski by eli Maakesken kylä 1484, kun taas vuodelta 1478 ovat vanhimmat tiedot Maakesken rajoista. Niitä helpommin pääsee tutkimaan kruunun tiliasiakirjojen aineistosta koottua Suomen asutuksen yleisluetteloa. Sitä voi lukea internetistä: http://digi.narc.fi/digi/search.ka . Sen vanhimmat tiedot alkavat vuodesta 1539.

Aluksi Maakesken kylän nimi on kirjoitettu Suomen asutuksen yleisluetteloon monella tavalla: Makeskus, Maakeske, Makesku, Makesko ja jopa Makeschu. Vuonna 1561 alun vokaali on pitkä ja sanan loppuun ilmestyy i: Maakeskij. Vuonna 1593 on asiakirjoissa Makeskis ja 1597 Makeski. Vuonna 1607 ilmeisesti hyvin ruotsinkielinen kirjuri on ajatellut kylän nimen olevan Makoskog. Noin 1630-luvulta lähtien Maakesken kylän ruotsinkieliseksi nimeksi näyttää vakiintuvan Makeskis, joka voitiin kirjoittaa myös Makäskis: suomeksi sanottuna Maakeski. Myös Padasjoen seurakunnan kirjoissa Maakeski on aluksi joko Makeskis tai Makäskis ja 1800-luvulta lähtien Maakeskis.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Maakesken kylän nimi on harvinainen, vaikkei ihan ainutlaatuinen. Sysmässä Maakeski on ollut torpan nimenä. Hämeenkoskella on Maakeskenkulmaksi kutsuttu kylänseutu. Maakeskinen on järvi Petäjävedellä. Jallin mukaan nimet voisivat kuitenkin olla padasjokelaista vientitavaraa. Maakesken kanssa samanlaisia keski-päätteisiä paikannimiä ovat taas esimerkiksi Hauhon Metsäkeski, Vammalan Kivikeski ja Oriveden Kuuskeski. Suomalaisessa paikannimikirjassa sarjaan liitetään myös Koskikeskinen Jämsänkoskelta.

Luontevalta tuntuu taivuttaa keski-sanaa ulkopaikallissijoissa: ollaan keskellä ja mennään keskelle. Mutta Maakesken lopussa keski taipuu sisäpaikallissijoissa: Maakeskessä jne. Ei tarvitse olla paikkakuntalainen, jotta taitaisi nämä taivutukset, vaikka on siitä etua. Esimerkiksi Maakeskinen ei kuulosta kovin maakeskeläiseltä.

Leo Suomaa