Maakesken käsityöläisiä 1700- ja 1800-luvuilla

Maakesken käsityöläisiä 1739 – 1899

Padasjoen historiassa (ss. 441 –) on lueteltu tietoja pitäjän käsityöläisistä. Siinä lueteltuja käsityöläisiä olivat sepät, räätälit, suutarit, karvarit eli nahkurit, puusepät, kutojat eli kankurit, muurarit, hatuntekijät, värjärit ja jopa krouvarit. Maakesken käsityöläisistä on vain muutama maininta: räätäli Jacob Stampell 1800-luvulla, suutarit Carl Tamlander 1799 ja myöhemmin Eerik Askolin ja Anders Sundström sekä kutojat Petter Strömberg 1739, Jacob Gröndahl 1759 ja Matti Ahlenius 1769. Padasjoen kirkonkirjoista Maakesken käsityöläisiä löytyy enemmän.

Vuosien 1739 – 46 rippikirjassa Maakesken käsityöläiset ovat itsellisten ryhmässä. Myöhemmin käsityöläiset, sotilaat ja itselliset ovat omina ryhminään. Itsellinen oli sellainen maaseudun tilattomaan väestöön kuulunut henkilö, joka asui toisen kotona tai toisen maalla korvausta vastaan olematta tämän palveluksessa. Maakeskessä tässä itsellisten joukossa ovat myös esimerkiksi jahtivouti Samuel Nyman ja veroriistaa metsästänyt kuninkaanampuja eli -kyttä Juho Eliaanpoika samoin kuin kylän paimenet. Myös kruununrenki Eerik Juho Daavidinpoika 1800-luvun puolivälissä ja mylläri Atle Kustaa Heikinpoika Paavo 1880-luvulla kirjattiin käsityöläisten sivulle.

Kutojia eli kankureita

Maakesken rippikirjassa on ainakin 1730-luvulta saakka kutoja tai pellavankutoja Petter Strömberg jonka syntymäajaksi on merkitty 1712, ja tämän vaimo Elisabet eli Liisa Saarman (s. 1714). Viimeiset rippimerkinnät näyttävät olevan Maakesken kirjoissa vuodelta 1757. Padasjoen historiassa sanotaan Petter Strömbergin olleen toimessaan jo 1739.

Pellavankutojan kisälli Petter Strömberg ja piika Elisabet Juhontytär Saarman vihittiin Helsingissä 16.6.1736. Juha Rönkön tutkimuksen mukaan Petter Strömberg saattoi olla syntynyt noin 1715 Helsingin pitäjän Seutulassa. Liisa Saarmanin (s. 1714 Helsingissä, k. 24.12.1762 Pielisjärvellä) vanhemmat olivat Johan Mårtensson Saarman ja Sigred Lena Johannesdotter Baltzer.

Vuonna 1737 pariskunta oli Hauhon Vitsiälässä, ja siellä heille syntyi 7.5.1737 Johannes, josta tuli pellavankutoja ja sotilas Johan Strömberg, ja 14.6.1739 Maria Charlotta, joka lienee sama kuin Padasjoella 9.7.1743 kuollut Maria. Padasjoella perheeseen syntyivät Kaisa (18.7.1741 – 16.3.1743), Helena 10.2.1744, Heta 8.9.1746, Petter Reinhold Berg 16.5.1749, Anna Maija (12.2.1754 – 10.5.1754) ja Anna Kristiina (15.5.1755 – 25.2.1756). Mahdollisesti Petter Strömbergin perhe muutti Maakeskestä Asikkalaan. Perheen vaiheet ovat selvittämättä Maakeskestä muuton ja Liisa Saarmanin kuoleman väliseltä ajalta. Petter Strömbergille syntyi Reetta Niilontyttären kanssa Rautalammilla 5.5.1776 Maria Kristiina. Petter Stömberg vihittiin toiseen avioliittoonsa 8.2.1770 Pieksämäellä Anna Margareta Björkmanin kanssa. Tästä aviosta syntyi Pieksämäellä 24.2.1770 Gabriel Strömberg.

Jaakob Gröndahl tuli Maakesken kutojaksi tai kankuriksi viimeistään 1752; Padasjoen historiassa sanotaan Gröndahlin olleen pellavankutojana 1759. Rippikirjan mukaan hän oli syntynyt 1723. Kutoja Gröndal kuoli Maakeskessä 20.1.1794 keuhkotautiin. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Loviisa Danielintytär Thorell (Torell), joka kuoli 21.1.1758 Maakesken kutojan vaimona. Kirkonkirjoissa vaimon etunimenä on myös Hedvig Loviisa ja Eeva Loviisa. Ennen Maakeskeen saapumistaan kankuri Gröndahl ja neiti, sittemmin rouva Eeva Loviisa Thorell olivat (1741 – 1747) Lapinjärven Kimonkylän Knapilassa (Nappilassa), mutta vihkimistietoa ei ole löydetty. Lapinjärveltä pariskunta muutti Heinolaan.

Heinolan maalaiskunnan Paasossa syntyi 5.1.1751 Ulriikka. Maakeskessä Gröndahlin perheeseen syntyivät tästä avioliitosta Helena 7.4.1752, Riitta Maija 14.3.1754, Kaisa Charlotta 26.1.1756 sekä 20.1.1758 kaksoset Eeva Loviisa (k. 1.3.1758) ja Saara Elisabet (k. 11.2.1758). Leskeksi jäänyt kutoja Jaakob Gröndahl vihittiin toiseen avioliittoonsa 28.12.1759 maakeskeläisen Helena Simontyttären kanssa. Toisesta avioliitosta syntyivät Mikko 2.9.1760, Eeva 21.12.1762 ja Kaarle Kustaa 23.3.1765. Padasjoen vanhimpaan lastenkirjaan (1764 – 1775) on merkitty Mikko Gröndahl 1760, Helena Gröndahl ilman syntymävuotta, Eeva Gröndahl 1763 ja Kaarle Gröndahl 1765.

Padasjoen historiassa sanotaan, että vuonna 1769 Kekkalassa olisi ollut kutoja Matti Ahlenius. Tuon ajan Padasjoen seurakunnan mikrofilmatusta rippikirjasta puuttuvat Kekkalan, kuten kaikki kylän talojen tiedot. Vihittyjen, syntyneiden tai haudattujen luettelossa ei ole kankuri Matti Ahleniusta. Sen sijaan 12.3.1769 Padasjoella vihittiin Maakesken Kekkalasta lampuodintytär Vappu Heikintytär ja kankuri Matts Asenius Sysmästä; Toivo Jallin kirjassa Sepitetty suku maan keskellä (s. 21) esitetty arvelu, että Vappu Heikintyttären puoliso olisi ollut Maakesken sotilas Aadam Rask (Trast), ei siis pidä paikkansa. Kekkalassa olivat 1750- ja 1760-luvulla Heikki Pekanpoika (s.n. 1700) ja Elli Sipintytär (s.n. 1709), joilla oli Vappu-niminen tytär, jonka syntymäaikana rippikirjassa on 1739. Kankuri Matts Asenius ja Vappu Heikintytär olivat Sysmän Isonkylän Paavolassa vuoteen 1788 saakka, jolloin he muuttivat Nuoramoisten Olkkalaan, missä Vappu Heikintytär kuoli mätäkuumeeseen 17.8.1790. Lapsia syntyi 1773 Salomo ja 1774 Eeva Juliana jota ei sittemmin ole lastenkirjassa, 1776 Mikko ja 1779 Anna Maria.

Leskeksi jäänyt Matts Asenius muutti kolmen lapsen kanssa Nuoramoisista Heinolan maalaiskuntaan lokakuussa 1791. Heinolan maaseurakunnassa vihittiin 5.11.1791 Lusin Heikkilästä lampuoti, leskimies Mats Asenius ja rakuunan leski Kaisa Simontytär samasta paikasta. Matts Asenius kuoli 16.3.1801 Heinolassa.

Seuraava Maakesken kankuri, joka kirkonkirjoista voidaan tunnistaa, on Fredrik Pettterinpoika Laurell. Rippikirjassa Fredrik Laurell – joka lienee ottanut sukunimen noin 1798 – ja vaimonsa Eeva Antintytär ovat viimeistään vuodesta 1801 saakka, mutta syntyneiden luettelon mukaan kutoja Fredrik Petterinpoika oli Maakeskessä jo 1799. Vuodesta 1815 Fredrik Laurell ja Eeva Antintytär ovat Käryhongan torpparipariskuntana; ja sinne muuttivat myös vaimon vanhemmat. Fredrik Laurell kuoli Maakesken Käryhongan torpassa 13.1.1850.

Fredrik Petterinpoika syntyi 29.6.1778 Hämeenkosken Käikälässä. Hänen vanhempansa olivat Petteri Kaarlenpoika (s. 28.6.1748 Hämeenkosken Käikälän Laurilassa Kaarle Samuelinpojalle ja Anna Jaakontyttärelle) ja Ulriikka Kustaantytär Näsman (s. 1.1.1753 Hämeenkosken Aiomäessä korpraali Kustaa Näsmanille ja Martta Katariina Biurille), jotka muuttivat Hämeenkoskelta Lappväärtiin ja Lappväärtistä takaisinpäin ensin Hollolaan asettuakseen lopulta Asikkalaan. Fredrik Laurellin puoliso oli Eeva Helena Antintytär (6.7.1776 – 24.1.1847). Vaimo oli syntynyt Maakesken Tulppalassa Antti Vilpunpojalle ja Kristiina Erkintyttärelle (ja mahdollisesti Antti Vilpunpoika oli Lohtarin isännäksi tulleen Kaarle Jaakonpojan veljen Vilppu Jaakonpojan poika). Padasjoella vihittiin 26.12.1798 kutojan oppipoika Fredrik Laurell Asikkalasta ja palveluspiika Eeva Leena Antintytär Maakesken kartanosta. Laurellin perheeseen syntyivät Maakeskessä Eeva Stiina 12.10.1799, Maija Sofia 6.3.1801, Juho 9.7.1803, Kustaa 1.6.1806, Matti 5.2.1809, Anna Liisa 25.11.1811, Anna Kaisa 18.2.1815 ja Leena Loviisa 6.7.1817. – Fredrik Laurellin perhettä on selostettu Pirkko-Liisa Blomin kirjassa Sukuni – My roots Karl Emanuel Laurell. Samaa Laurellin sukua on selostettu myös Virmailan suku II -kirjassa (II lisätty painos) sivulla 211 (XI-7950).

Seppiä

Padasjoen historiassa (s. 441 – 442) on lueteltu 1700-luvun padasjokelaisia seppiä. Luettelossa ei mainita Maakesken seppiä. Asiakirjojen mukaan Maakeskessä oli kuitenkin seppä jo 1600-luvulla, jolloin muodostetussa Anttilan sotilasvirkatalossa vuonna 1685 oli Pekka-niminen seppä. Säännöllisesti seppiä näyttää olleen 1700-luvulta lähtien. Aluksi seppä näyttää olleen talollinen. Ensimmäinen kirkonkirjoissa itsellisten joukkoon kirjattu seppä oli Juho Erkinpoika 1760-luvulta lähtien. Juho Erkinpoikakin oli Seppä-Kipailan talon poika.

Juho Erkinpoika oli rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1722. Hänen vanhempansa olivat Kipailan talon vävy, seppä Erkki Juhonpoika ja Kirsti Petterintytär Kipailasta. Kuollessaan 23.4.1790 pitäjänseppä Juho Erkinpoika merkittiin 56 vuotta vanhaksi, mistä laskettuna syntymävuodeksi tulee 1734. Juho Erkinpojan 4.6.1759 vihitty vaimo oli Hellerin talon tytär Maija Heikintytär, jonka syntymävuosi vaihtelee eri asiakirjoissa 1720/1733/1734 ja joka kuoli 11.2.1809 88-vuotiaana. Juho Erkinpojan ja Maija Heikityttären lapsista Helena Juhontytär oli Salvilan emäntä, Heikki Juhonpoika Kylä-Paavon isäntä, Maija Juhontytär Rehtilä-Tupalan emäntä ja Sofia Juhontytär Hetkan emäntä. Elisa Juhontytär kuoli lapsena. Isänsä ammatissa Maakesken seppänä jatkoi Esa Juhonpoika. – Juho Erkinpojan perheestä on selostus Toivo Jallin kirjassa Sepitetty suku maan keskellä.

Esa Juhonpoika syntyi 9.12.1765 ja kuoli 9.3.1809 Maakesken seppänä. Hänen Asikkalassa 9.4.1792 vihitty puolisonsa oli Kristiina Ristontytär Asikkalan Myllykselän Rehtilän talosta, Risto Matinpojan ja Helena Kustaantyttären 6.4.1767 syntynyt tytär. Leskeksi jäätyään Stiina Ristontytär vihittiin 3.6.1810 Padasjoella toiseen avioliittoonsa vesijakolaisen pitäjänseppä Matti Maunonpojan kanssa. Esa Juhonpojalle ja Stiina Ristontyttärelle syntyivät Johannes 15.12.1793, joka jatkoi isänsä ammatissa, Jooseppi (24.4.1796 – 26.5.1797), Maija 27.9.1798, joka oli Asikkalan seppä-Rönnbergin emäntä, ja Liisa 16.9.1802 joka oli Maakesken Variksen talon emäntä. Matti Maunonpojan kanssa Stiina Ristontytär sai Eevan (23.12.1812 – 12.1.1813).

1800-luvun alussa Esa Juhonpojalla näyttää olleen myös sepän oppipoikia. Kustaa Kustaanpoika (s. 4.2.1776) oli oppipoikana 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa oppipoikia oli ainakin kaksi, nimittäin Vesijaolta Erkki Juhonpoika (s. 26.9.1781) ja Asikkalasta Kaarle Sipinpoika.

Matti Maunonpoika, joka rippikirjan mukaan syntyi 19.9.1769 (mutta lienee ollut Vesijaon kartanossa 19.9.1767 rakuuna Mauno Oxelgrenille ja Kaisa Erkintyttärelle syntynyt poika), oli Maakesken seppänä vuodesta 1810 kuolemaansa 13.10.1815 saakka.

Isänsä ja isäpuolensa jälkeen Maakesken seppänä oli Johannes eli Juho Esanpoika Suojala, s. 15.12.1793. Seppä Juho Suojala kuoli 14.6.1873 Suojalan torpassa. Hänen emäntänsä oli Maakesken Wariksen talon tytär Liisa Sipintytär (7.2.1794 – 10.2.1877) ; häät pidettiin Padasjoella 13.11.1817. Seppä Juho Esanpojan perheeseen syntyivät 19.2.1818 Juho Juhonpoika Wallin joka jatkoi isänsä ammatissa, Eeva Liisa (23.1.1820 – 2.10.1822), 23.9.1822 Esa Suojala josta tuli Suojalan torppari, 19.6.1825 Leena Harjula josta tuli Nyystölän Harjulan torpan emäntä, Eeva Juhontytär (2.7.1828 – 5.11.1910), Mikko (24.1.1831 – 30.3.1831) ja Sofia Vilhelmiina (2.2.1833 – 1836).

Juho Suojalalla oli ainakin kolme oppipoika, nimittäin Kaarle Maijanpoika Rönnberg, Kustaa Antinpoika (s. 1792) ja asikkalalainen Aabraham Antinpoika (s. 1808).

Juho Suojalan jälkeen Maakesken seppänä ja pitäjänseppänä jatkoi hänen poikansa Juho Juhonpoika Wallin (s. 19.2.1818). Juho Juhonpoika näyttää olleen 1843 – 44 Nyystölän sepän Benjamin Sakarinpoika Hammarlundin (s. 7.9.1806) oppipoika. Vuodesta 1844 lähtien hänet on kirjattu Suojalan torppaan 6.2.1842 vihityn vaimonsa Kaisa Gabrielintyttären, s. 12.12.1818 Virroilla, kanssa, mutta 1846 alkavassa rippikirjassa Juho Juhonpoika Wallin on merkitty käsityöläisten sivulle pitäjänsepäksi. Wallin kuoli 26.9.1886.

Wallinin sepän perheeseen syntyivät 26.6.1842 Karoliina josta tuli Nyystölän Rouvalan torpan emäntä, Vilhelmiina (15.7.1844 – 19.3.1845), 28.12.1845 Juhana Kustaa Wallin josta tuli Tuusulan seppä, Jeremias (15.8.1851 – 19.3.1852), Eedla Maija (21.3.1851 – 30.3.1851), Vilhelmiina Henrika (17.6.1852 – 21.2.1856), Eeva Liisa (7.11.1855 – 28.2.1858) ja 20.9.1858 Fredrika eli Riikka Kipaila, ent. Kortesaarikko, josta tuli ensin Kortesaarikon torpan emäntä ja leskeksi jäätyään sitten Kallio-Kipailan leski-isännän kolmas puoliso. – Juho Wallinin esipolvista ja perheestä on selostus Toivo Jallin kirjassa Sepitetty suku maan keskellä.

Viimeistään vuodesta 1837 Maakeskessä on seppänä Benjamin Görstrand. Seppä Benjamin Görstrand syntyi 13.3.1811 Luopioisten Padankosken sepälle Anders Görstrandille ja Leena Juhontyttärelle; sittemmin Anders Görstrand oli Auttoisten seppä. Rippikirjan merkinnän mukaan Görstrand vihittiin 23.6.1844 Venla Kustaava Akselintytär Barckin, s. 3.12.1818, kanssa; vaimo oli Barck-Alftan-sukua ja hänen vanhempansa olivat Seitniemeltä pitäjänseppä Akseli Laurinpoika Barck ja Susanna Juhontytär, joka oli syntyisin Vesijaon Hakialta. Benjamin Görstrandille ja Venla Barckille syntyi Juho 25.5.1847 ja Heikki 20.4.1853. Benjamin Görstrand kuoli koliikkiin eli ähkyyn 29.3.1867 ollessaan Maakesken seppä.

Maakesken Görstrandin oppipoikana oli 1843 – 1844 sysmäläinen Vilhelmi Heikinpoika (s. 30.3.1820) ja 1853 – 1855 Mikkeli Joonaanpoika Roos (s. 3.11.1829).

Maakeskessä oli kolme seppää 1850-luvulla. Juho Wallin ja Benjamin Görstrand jatkoivat sepän töitä, ja niissä oli myös aikaisemmin Görstrandin oppipoikana ollut Mikkeli Joonaanpoika Roos eli Forsberg. Mikko Forsberg (s. 3.11.1829) oli syntyisin Asikkalasta ja hänen vaimonsa oli sysmäläinen Liisa Tuomaantytär (s. 24.3.1833). Sepän oppipoika Mikkeli Joonaanpoika Roos ja torpan tytär Liisa Tuomaantytär Sysmän Isokylästä vihittiin 21.10.1855 Sysmässä. Ilmeisesti avioliitto oli lapseton. Forsberg kuoli Maakesken seppänä 21.6.1885.

Seuraava Maakesken seppä oli vuodesta 1882 lähtien Karl Henrik Herkman, joka syntyi 10.12.1851 Ruotsinpyhtäällä. Hänen puolisonsa oli Edla Maria Antintytär, joka oli syntynyt 11.2.1861 Pieksämäellä. Kirjoissa ovat sepän poika Walter Werner (s. 24.4.1880) sekä tyttäret Aino Maria (s. 1.6.1883) ja Helmi Helena (s. 3.1.1890).

Suutareita

Varhaisin tieto suutarista lienee vuodesta 1787 alkavassa rippikirjassa, johon suutari Eerik Askolin on merkitty. Hän oli syntynyt 28.5.1767 Asikkalassa Hillilän Antilassa Eerik Matinpojalle ja Maija Ristontyttärelle; Eerik Matinpoika oli sittemmin Iso-Äiniön pitäjänsuutari Eerik Askolin. Rippikirjojen mukaan nuorempi Eerik Askolin muutti 1789 Asikkalasta Maakeskeen, missä hänet merkittiin käsityöläisten sivulle. 1800-luvun alun rippikirjoissa suutari Eerik Askolin on merkitty myös jääkäriksi numeroilla 37 ja 123.

Maakesken Askolin oli naimisissa Maria Antintyttären, s. 1770, kanssa. Vihkimisajasta tai paikasta ei vielä ole tietoa, mutta 5.4.1795 pariskunnalla on ensimmäinen yhteinen ehtoollismerkintä Padasjoen rippikirjassa. Syntyneiden luettelossa ei ole Askolinin pariskunnan lapsia. Maakesken suutari Eerik Askolin kuoli 69-vuotiaana vanhuudenvaivojen murtamana 31.1.1836. Maria Antintytär kuoli Maakeskessä 8.2.1837.

Seuraava Maakesken suutari oli Kaarle (tai Carl) Tamlander, s. 9.6.1778, josta on ensimmäiset merkinnät rippikirjassa 1798. Hän näyttää syntyneen Liisa Johanneksentyttären aviottomana poikana Hillilän Puppulassa; isäksi on ilmoitettu Tamlander, joka saattoi olla Jaakko Tamlander, koska suutari Kaarle Tamlanderista on käytetty myös nimeä Kaarle Jaakonpoika. Padasjoella vihittiin 5.11.1797 Jokioisista suutarin oppipoika Carl Tamlander ja maakeskeläinen palveluspiika Liisa Antintytär. Suutari Tamlanderin perhe oli Maakeskessä vuoteen 1802 saakka, sitten Nyystölässä. Suutari Carl Tamlander kuoli 17.6.1813 Nyystölässä. Tamlanderin pariskunnalle syntyivät Kaarle Kustaa Aadolf (27.12.1797 – 25.9.1798), kuolleena syntynyt tyttölapsi 27.9.1799, Niilo (28.6.1801 – 21.8.1801), Juho Heikki 10.10.1803 ja Kaarle Kustaa 7.6.1806.

Suutari Anders Sundström syntyi 28.10.1787 Maakesken räätälin Matti Petterinpojan ja Liisa Petterintyttären poikana. Hänen vaimonsa oli Anna Sofia Daavidintytär, joka rippikirjan mukaan oli syntynyt 1788; mahdollisesti hän syntyi 7.10.1788 Kellosalmen Taipaleen torpassa Daavid Simonpojalle ja Eeva Matintyttärelle. Padasjoella vihittiin 2.5.1813 Maakeskestä suutari Anders Sundström ja Jokioisten Saksalasta palveluspiika Anna Sofia Daavidintytär. Heille syntyi Maakeskessä Kustaava 14.3.1814, Eeva Kaisa Sundström 25.9.1816, Antti Juho Sundström 10.3.1819, 26.1.1822 kaksoset Kalle (k. 9.2.1822) ja Aadolf (k. 21.2.1822), Ulriikka Loviisa (26.4.1824 – 14.6.1834), Kaarlo Otto Sundström 18.7.1827 ja 16.10.1832 Aadolf Fredrik Sundström joka jatkoi isänsä ammatissa, samoin kuin Antti Juho Sundström, joka hukkui 14.11.1843. Suutarin vaimo Anna Sofia Daavidintytär kuoli 14.2.1858. Suutari Anders Sundström kuoli leskenä 20.3.1865. – Sundströmeistä on lyhyt selostus Toivo Jallin kirjassa Sepitetty suku maan keskellä (s. 30) ja räätäli Matti Petterinpojasta Pirkko-Liisa Blomin kirjassa Sukuni – My roots Karl Emanuel Laurell (s. 53). Suutari Sundströmin vaimon Anna Sofia Daavidintyttären sisar lienee ollut Toritun räätäli Benjam Tornstedtin vaimo Ulla Daavidintytär. Tornstedtin perhettä on selostettu Tuula Heinävaaran kirjassa Harjunsalmi – Siellä sukuni juuret (s. 18).

Antti Juho Sundström (10.3.1819 – 14.11.1843) merkittiin kuollessaan suutariksi. Vielä edellisenä kesänä 3.7.1842 Padasjoella vihittiin suutarin poika Antti Juho Sundström ja piika Eeva Loviisa Tapanintytär Hietalan rusthollista. Vaimo oli syntynyt 23.9.1823 Kellosalmen Koukkulassa Tapani Matinpojalle ja Liisa Tuomaantyttärelle. Pariskunnalle syntyi Kaarle Juho Sundström 21.6.1844; pojasta tuli sittemmin Maakesken suutari. Suutarin leski Eeva Loviisa Tapanintytär Maakeskestä vihittiin Padasjoella 16.9.1850 maakeskeläisen suutarin oppipojan Fredrik Johan Walldenin kanssa. Tästä avioliitosta syntyivät 16.5.1851 Juho Fredrik, 25.2.1853 Vilhelmiina, 28.3.1856 Alfred, 1.1.1859 Eeva Sofia, 23.6.1861 Iida Maria ja 13.2.1864 Heikki.

Aadolf Fredrik Sundström (s. 16.10.1832) oli ensin isänsä Anders Sundströmin oppipoikana. Padasjoella vihittiin 31.12.1854 suutarin oppipoika Aadolf Fredrik Sundström ja palveluspiika Henriikka Mikontytär Maakesken Paavon talosta. Vaimo lienee syntynyt 14.8.1829 Asikkalan Särkjärven Mikkolan talossa Mikko Jaakonpojalle ja Leena Juhontyttärelle. Lapsista kolme ensimmäistä syntyivät suutarille ja neljäs pitäjänsuutarille, nimittäin 26.11.1854 Kustaa Aadolf Sundström, 29.8.1856 Eedla Maria Sundström, 4.8.1865 Eemil ja 14.1.1867 Miina. Aadolf Fredrik ja Henriikka Sundström siirtyivät 1875 Maakesken Vähän-Häkän Saaringon torppaan torppareiksi, missä he olivat 1800-luvun päättyessä.

Maakeskessä oli 1840-luvulla suutarin oppipoika Joonas Joonaanpoika Sundell. Sittemmin hänestä tuli pitäjänsuutari. Joonas Sundell ja vaimo Eeva Sofia Daavidintytär muuttivat Hollolasta Maakeskeen 1849; Joonas oli tuolloin Hollolassa kirjoilla Lumialan Selkämaan torpassa. Hollolassa vihittiin 28.12.1848 Lumialasta torpan poika Joonas Joonaanpoika ja torpan tytär Eeva Sofia Daavidintytär. Lumialan Kottilassa syntyi 15.2.1821 Eeva Sofia -niminen tytär torppari Daavid Tuomaanpojalle ja Kaisa Yrjöntyttärelle. Pitäjänsuutari Sundell muutti 1.12.1857 Maakeskestä Asikkalaan. Sundellin perheeseen syntyivät Maakeskessä 4.6.1849 Iida Maria, 28.3.1852 Eeva Loviisa ja 19.8.1855 kaksoset Juho (k. 18.8.1855) ja Vilhelmiina.

Joonas Sundellilla oli oppipoikanaan Juho Eevanpoika, s. 23.7.1832.

Suutarin oppipoika Fredrik Johan Aadaminpoika Wallden, s. 6.11.1828, pääsi ripille vuonna 1849 ja merkittiin Maakesken käsityöläiseksi. Hän oli syntynyt 6.11.1828 Vähimaan Perttulassa Eeva Maija Malmbergin aviottomana poikana, jonka isäksi kuitenkin nimettiin renki Aadam Olavinpoika. Padasjoella vihittiin 16.9.1850 suutarin oppipoika Fredrik Johan Wallden ja suutarin leski Eeva Loviisa Sundström, joka oli Maakesken suutari Antti Juho Sundströmin leski. Suutari Walldenin – nimi on kirjoitettu myös muodossa Valden, Valdén ja Walden – perheeseen syntyivät, kuten edellä on jo selostettu, 16.5.1851 Juho Fredrik josta tuli isänsä ammatin jatkaja, 25.2.1853 Vilhelmiina, 28.3.1856 Alfred josta myös tuli isänsä ammatin jatkaja, 1.1.1859 Eeva Sofia, 23.6.1861 Iida Maria ja 13.2.1864 Heikki. Samassa ruokakunnassa oli myös Kaarle Juho Antinpoika, joka oli syntynyt vaimon ensimmäisestä avioliitosta.

Pitäjänsuutari Fredrik Walldén kuoli 3.10.1867. Leski Eeva Loviisa Wallden muutti poikansa Alfred Walldenin luokse Siston talon Rämyänharjun torppaan, minkä kirjoissa olivat 1870-luvulla myös Alfredin sisarukset Eeva Sofia ja Heikki Wallden.

Alfred Wallden on vielä 1876 rippikirjassa merkitty Maakesken suutariksi. Seuraavasta vuodesta lähtien hän on Rämyänharjun torpassa. Tosin merkintä torpasta on viivattu yli ja korvattu merkinnällä itsellisistä. Silti Alfred Wallden on merkitty torppariksi.

Juho Fredrik Walden, s. 16.5.1851, oli Maakesken suutari. Hän oli suutari Fredrik Walldenin poika. Suutariksi hänet on merkitty rippikirjaan viimeistään 1876 lähtien. Padasjoella vihittiin 27.12.1872 suutarin poika Juho Fredrik Walden ja piika Erika Malakiaantytär Paavon talosta. Vaimo oli syntynyt 12.4.1848 Asikkalan Salon Hokkalan talolliselle Malakias Heikinpojalle ja Anna Stiina Antintyttärelle. Juho Fredrik Wallden ja Erika Malakiaantytär ovat Maakesken suutaripariskuntana 1800-luvun päättyessä. Lapsia syntyi Olga (22.1.1873 – 25.1.1877), 25.3.1876 Juho, 26.4.1879 Olga, Aleksi 12.6.1882, Atle (28.6.1885 – 28.1.1886), 13.2.1887 Atle ja Kaarle 27.10.1890.

Vuonna 1878 Maakesken suutariksi merkittiin Kaarle Juhana Sundström. Hän oli syntynyt 21.6.1844 Maakesken suutarille Anders Sundströmille ja Loviisa Tapanintyttärelle. Kaarle Sundströmin vaimo oli Asikkalassa syntynyt Vilhelmiina Mikontytär, s. 2.11.1841. Vaimo oli syntynyt ilmeisesti Vähä-Äiniön Mattilan Tullin torpassa Mikko Heikinpojalle ja Maija Liisa Antintyttärelle. Padasjoella vihittiin 28.12.1868 Maakesken Teppiseltä suutarin poika Kaarle Juhana Sundström ja piika Vilhelmiina Mikontytär. Lapsia syntyi Juho (19.6.1871 – 22.6.1871), 19.12.1873 Aurora Elina ja 26.12.1880 Edla Vilhelmiina. Aurora Elina Sundströmin perhettä on selostettu Toivo Jallin ja kumppaneiden kirjassa Maakesken Mannberg sukuineen (s. 64); Aurora Sundströmin puoliso Eligius Virtanen oli rajasuutari, Möysälän suutariksi mainittu.

Vuonna 1879 Maakesken kirjoihin merkittiin suutari Johan Uhrman, s. 19.5.1858. Hänen puolisonsa oli Elvina (tai Eveliina) Sandborg, s. 9.2.1857. Johan Uhrman ja Elvina Sandborg vihittiin Padasjoella 3.10.1880; Elvina Sandborg oli sepän leski, ja hän muutti 13.3.1878 Tuusulasta Padasjoelle. Elvina Sandborg oli syntynyt 9.2.1857 Jokioisten Saksalassa itsellisen Leena Sofia Leenantyttären aviottomana tyttärenä. Johan Uhrman oli ennen Maakeskeen tuloaan Nyystölässä suutari Heikki Simonpoika Sundströmin oppipoikana. Pariskunta muutti Maakeskestä Asikkalaan 1882 ja takaisin Maakeskeen 1890. Lastenkirjoissa oli 17.9.1875 syntynyt Hanna Maria Sandborg, 19.1.1881 syntynyt Juho Eemil Uhrman, 4.4.1885 Tapani ja 21.12.1888 Valdemar. Suutari Uhrman oli vaimoineen Maakeskessä 1800-luvun päättyessä.

Vuonna 1887 suutariksi tuli Kalle Salminen, joka oli syntynyt 22.10.1866 Maakesken Anttilan piian Karoliina Juhontyttären aviottomana poikana. Kalle Salminen vihittiin 6.10.1889 Eeva Karoliina Jeremiaantyttären, s. 18.12.1869, kanssa. Vaimon vanhemmat olivat Seitniemen Inkilän muonatorppari Jeremias Kustaanpoika ja Eeva Maria Kaarlentytär. Salmiset muuttivat Maakeskestä ensin 1893 Nyystölään ja sieltä edelleen 1897 Helsinkiin. Padasjoella lastenkirjoissa olivat 13.3.1890 Siiri Pauliina ja 24.1.1892 Heta Kustaava.

Räätäleitä

Rippikirjassa on Maakesken räätäli Matti Petterinpoika, s. 1750 rippikirjan mukaan. Matti Petterinpoika syntyi 18.9.1750 Auttoisten Heistolassa Petteri Tuomaanpojalle ja Liisa Heikintyttärelle. Hänen puolisonsa oli Kipailan talon Jaakko Jaakonpojan ja Riitta Kaarlentyttären tytär Liisa, joka syntyi 14.9.1749. Padasjoella vihittiin 20.5.1771 räätälin oppipoika Matti Petterinpoika ja Kipailan talollisen tytär Liisa Jaakontytär. Aluksi pariskunta on Kipailan talon kirjoissa, mutta viimeistään 1780 räätäli Matti Petterinpoika on käsityöläisten ryhmässä. Lapsista syntyivät Kipailassa 28.6.1772 Matti Loo joka oli Maakesken sotilas ja joka näyttää toimineen myös räätälina ja 8.6.1774 Anna Maija sekä Maakesken räätälille Johannes (21.5.1776 – 7.6.1776), 8.8.1777 Mikko, 2.5.1782 Helena, Liisa (11.6.1785 – 12.5.1786) ja 28.10.1787 Antti.

Matti Petterinpojalla oli 1782 – 1784 räätälin oppipoikana Simo Salomonpoika, s. 13.4.1766.

Räätäli Matti Petterinpoika hukkui 15.6.1788 kotimatkallaan Hinttolasta. Maakesken räätälin leski Liisa Jaakontytär kuoli 27.3.1803.

Räätäli Johan Soliander on rippikirjassa 1791 lähtien, jolloin hän ja hänen vaimonsa Anna Riitta Widbom muuttivat Kangasalta Padasjoelle. Kangasalla vihittiin 30.12.1787 Tursolasta räätäli Johan Soliander ja Anna Riitta Widbom. Rippikirjan mukaan Soliander oli syntynyt 1756 ja Widbom 2.3.1766. Räätälin vanhemmat olivat Pälkäneen pitäjänräätäli Johan Soliander ja Marketta Ramsten, joille syntyi Johan Henric 7.3.1756. Vaimon vanhemmat olivat Kangasalta Petter Widbom (s. 25.1.1726 todennäköisesti Harjussa), joka oli kihlakunnankirjurin ja rusthollari Nils Widbomin poika, ja Anna Margareta Tocklin (s. 8.2.1747 Harjavallassa). Pariskunta oli Maakeskessä 1791 – 1794. Maakesken räätäli Solianderille syntyi 22.8.1793 Kaarle josta tuli räätäli Kaarle Soliander. Jokioisten Pykäläsaaren räätälille syntyi 21.11.1796 Anna Kaisa, 25.7.1800 Helena josta tuli räätäli Kustaa Sandbergin emäntä ja Johannes (16.2.1808 – hukkui 22.7.1824). Ilmeisesti Kangasalla oli syntynyt Anna Margareetta joka kahden vanhana 18.11.1792 hukkui vesikuoppaan Maakeskessä.

Räätäli Johan Soliander löydettiin 15.1.1827 kuolleena jäältä. Torpparin leski Anna Riitta Soliander kuoli 12.12.1840. – Widbomin suvusta on julkaistu Gerald Enckell’in tutkimus Kameralsläkten Vidbom från Satakunda (Genos 62(1991), s. 81-101, 121).

Sittemmin räätäliksi ruvennut Jaakko Stampell oli ensin korpraali Jaakob Kock eli Stampell. Hänen vanhempansa olivat Auttoisten sotilas, Jämsän komppanian numero 7, korpraali Carl Stampell ja tämän 27.12.1778 vihitty vaimo Maija Sothlund, joka oli syntynyt 25.11.1754 Ruotsinpyhtään eli Strömforsin Konungbyn Ollaksessa. Heidän poikansa Jaakob Magnus syntyi 25.12.1792. Padasjoella vihittiin 17.11.1822 korpraali Jacob Kock Maakeskestä ja neiti Maija Stiina Lindfors (k. 27.4.1836) niin ikään Maakeskestä. Toiseen avioonsa leskimies, palveluksesta eronnut korpraali Jaakko Mauno Stampell vihittiin Padasjoella 30.4.1837 kirkkovahdin tyttären Eeva Wirmanin kanssa. Eeva Wirman syntyi 25.9.1794 Juho Wirmanille ja Maria Johanneksentyttärelle, jonka isä oli unilukkari Johannes Antinpoika.

Jaakko Stampell on merkitty räätäliksi ensimmäisen kerran 14.3.1834, kun tytär Vilhelmiina syntyi. Rippikirjassa Jaakko Stampell ei kuitenkaan ole Maakesken käsityöläisten sivuilla. Entinen sotilas Jaakko Stampell kuoli 23.10.1854 Padasjoen Jokioisissa.

Stampellin perheeseen syntyivät ensimmäisestä avioliitosta 17.10.1823 Maija Loviisa, 11.6.1825 Kaarle Mauno, 26.2.1828 Otto Vilhelmi Stam joka avioitui sisarpuolensa kanssa, Karoliina (12.3.1830 – 8.6.1842), Berndt Aadolf (6.12.1832 – 30.4.1833) ja Vilhelmiina (14.3.1834 – 3.5.1834). Toinen avioliitto oli lapseton. Eeva Virmanilla oli kolme lasta. – Stampellin ja Wirmanin perheestä on selostus Jallin ja kumppaneiden kirjassa Eri Virma erinomainen sukukunta (ss. 53 –).

Räätäliksi on merkitty toinenkin entinen Maakesken sotilas. Nimittäin kun 1812 Matti Loolle ja Anna Riitta Aadamintytär Björklundille syntyi kuolleena poikalapsi, isän ammatiksi merkittiin räätäli. Matts Loo oli värvätty sotilas ja sittemmin jääkäri numero 124 Matts Matinpoika Loo, joka oli sama Matti, joka syntyi Maakesken Kipailassa räätäli Matti Petterinpojalle ja Liisa Jaakontyttärelle 28.6.1772. Matts Loo oli kahdesti aviossa. Ensimmäinen vaimo oli Anna Riitta Aatamintytär. Avioliitto solmittiin Padasjoella 26.1.1806, ja morsian oli Saksalan kartanon palveluspiika. Jääkärin vaimo Anna Riitta Aatamintytär, joka rippikirjan mukaan oli syntynyt 17.10.1771, kuoli 28.12.1813 Maakeskessä kovaan kuumeeseen 43-vuotiaana. Toinen oli Beata Yrjöntytär, jonka kanssa Loo avioitui Padasjoella 26.12.1814. Morsian oli syntynyt 10.9.1773 Luopioisissa Rautjärven sotilaalle Yrjö Järnille ja Beata Juhontyttärelle. Ensimmäisestä avioliitosta syntyivät 9.2.1807 Maija Loviisa ja 29.5.1809 Johannes ja toisesta 27.7.1815 Mikko. Itselliseksi kirjattu Matts Loo kuoli 76-vuotiaana vanhuuttaan 7.12.1848 Maakeskessä. Leski, ruotuvaivainen Beata Yrjöntytär Loo kuoli 77 vuotta vanhana niin ikään vanhuuttaan 27.2.1850 Maakeskessä. Matts Loon perheestä on selostus Blomin Sukuni-My roots Karl Emanuel Laurell -teoksessa.

Räätäli Kustaa Annanpoika Sandberg syntyi Kellosalmella 10.2.1816 Anna Juhontyttärelle. Hänen vaimonsa oli Leena Juhontytär Soliander, joka syntyi Jokioisten Pykäläsaaren torpassa 25.7.1800 räätäli Johan Soljanderille ja Anna Riitta Widbomille. Räätäli Kustaa Sandberg Kellosalmelta ja piika Leena Soliander Jokioisista vihittiin Padasjoella 26.12.1836. Pariskunnan lapsista ensimmäinen syntyi Seitniemen ja kolme seuraavaa Maakesken suutarille, nimittäin Otto Fredrik (3.1.1839 – 16.7.1842), Kustaa Aadolf (23.12.1840 – 6.6.1841), Antti Vilhelmi (18.3.1842 – 7.8.1842) ja Vilhelmiina (3.8.1844 – 3.2.1846). Räätäli Kustaa Sandberg kuoli kaatuessaan (ihjälfallen) 12.6.1851. Leski Leena Juhontytär Sandberg solmi 24.10.1852 avioliiton Hietalan rusthollin lesken Carl Johan Grönquistin kanssa.

Kustaa Sandbergin oppipoikana oli Eerik Juho Daavidinpoika, s. 17.5.1830.

Ilmeisesti seuraava Maakesken räätäli oli vuonna 1869 kylään tullut Nikolai Sundfors, s. 18.12.1847. Nikolai Sundfors syntyi Asikkalan Joenniemessä räätäli Eerik Reutlinille (Rautlinille) ja Leena Matintyttärelle. Hänen vaimonsa oli Amalia Kustaava Iisakintytär, joka syntyi 19.1.1857 Maakesken Uotilassa Iisakki Mikonpojalle ja Maija Sipintyttärelle. Samassa taloudessa oli myös Nikolain veli Alfred Rautlin, s. 12.4.1850. Sundforsit muuttivat 1875 Lammille Hukkalan kylään, missä heille syntyi 19.9.1876 Eevert Nikolai.

Amalia Kustaava Iisakintyttären perheestä on selostus Pauli Anttilan kirjassa Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan (s. 13). Amalian isän Iisakki Mikonpojan sisar Liisa Sofia Mikontytär oli Juho Esanpoika Suojalan (s. 15.12.18793) miniä. Iisakki Mikonpojan vanhin veli Juhana Mikonpoika oli Maakesken Anttilan vuokraaja.

 

Leo Suomaa