Kylä josta on tai voisi olla tarinoita
Helsingissä on katu, jonka nimi on Leskirouva Freytagin kuja. Nimellä on tarinansa. Kristina Freytag eli Freijtag oli ratsumestari Gerd Skytten leski. Hän eli 1600-luvulla. Hän peri mieheltään laajat tilukset. Niiden puolesta ja niiden omistusta puolustaessaan hän joutui kampailemaan mahtihenkilöiden kanssa; toisella puolella oli mm. Pietari Brahe. Kujan nimellä kunnioitetaan Kristina Freytagin muistoa.
Ainakin antiikkikauppiaat sanovat, että esineen arvoa lisää siihen liittyvä tarina. Tarina välittää mielikuvia, se vetoaa ihmisen arvoihin ja tunteisiin. Asian voi testata. Vertaillaan harjoituksen vuoksi kadunnimeä Leskirouva Freytagin kuja ja sille vaihtoehtoista kuviteltua nimeä Viikinkuja. Kumpi herättää jonkin ajatuksen? Toinen asia on sitten se, näkyykö hyvä tarina myös asuntoneliön hinnassa.
Eihän asia oikeastaan minulle kuulu, mutta tulin kuitenkin ajatelleeksi, voisiko Maakeski elinvoimaiseksi –hanketta tukea myös tarinoilla. Tarinat voisivat osoittaa, että kylällä on luonnetta. Maakeskellä on ollut asiakirjoista ilmenevää tulevaisuutta ja tulevaisuudennäkymiä jo lähes 600 vuoden ajan. Ja ennen muuta: kylässä on ollut muistijälkiä jättäneitä henkilöitä!
Noin 50 vuotta sitten Tuija Niemelä keräsi nimiä. Maakeskestä hän sai talteen ainakin kuutisensataa nimeä. Enin osa on paikannimiä. Osa niistä on aika ylimalkaisia, kuten esimerkiksi Takamaa. Iskevämpiä tarinoita saattaa liittyä nimiin, joissa mainitaan joku henkilö.
Nopeasti silmäillen Niemelän saaliista löytyi muutama nimi, joista mielelläni tietäisin enemmän. Mahtaako kukaan enää muistaa…
Kuka oli esimerkiksi Vörstin Iita, joka varmaankin asuin Vörstin Iitan mökissä? Vörstin Iitan mökki oli Manninmäen pohjoispuolella suunnilleen entisen Kekkalan kohdalla nykyisen Mannintien eteläpuolella.
Kuka oli Vesti? Arvatenkin West! Vestin mökki oli nykyisen Tuomelantien varrella suunnilleen sillä paikalla, missä sittemmin oli vaatturi Kalle Laineen tupa.
Jelt oli varmaankin Hjelt. Jeltin mökki oli jossain Salvilan talojen liepeillä.
Hell on ollut maakeskeläinen sotilasnimi. Sotamiesten palkkaetuihin kuului pieni pelto. Hellinpelto on (ollut) pieni peltotilkku metsän keskellä. Se löytyy Sihvosen talon talouskeskuksen kaakkoispuolelta.
Yksi kylän viimeisimmistä savupirteistä lienee ollut Sopen Haminan mökki; Maakesken viimeiseksi savupirtiksi on sanottu Maijalan savupirttiä, joka korvattiin savupiipullisella tuvalla J.K. Häkän ollessa Anttilan isäntänä. En ole keksinyt, ovatko Soppe ja Hamina molemmat ihmisen nimiä vai onko kumpikaan. Mökki oli kuitenkin nykyisen 24-tien länsipuolella Maaksojan varrella. Sittemmin samoilla haminoilla asui suutari-Maurits Anttila.
Läpäkkälän Maijan kerrotaan harjoittaneen oluenmyyntiä ja muutakin luvatonta liiketoimintaa. Kahden hänen suosiotaan tavoitelleen miehen tappelun jälkeen Maija jäi miehettä: toinen pantiin lautoihin ja toinen rautoihin. Läpäkkälän Maijan mökin paikaksi on nimetty suunnilleen sama paikka kuin Sopen Haminan mökille.
Santakuopan Miinan mökki oli nykyisen Tuomelantien pohjoispuolella välittömästi niin sanotun sepän töllin takana. Saattaa olla, että sama asumus tunnetaan myös Riuku-Iitan mökkinä. Miina ja Iita eivät kuitenkaan voine olla sama henkilö.
Ruali on mökin nimi. En ole keksinyt, mikä otaksuttavasti ruotsinkielinen sukunimi voisi olla sen nimen taustalla, kuten ruotsin grov-sanaa vastaa maakeskenkielinen ruavi. En tiedä asuiko mökissä joku Ruali ja jos asui, niin milloin hän asui. Joka tapauksessa mökin tontti tunnettiin 1900-luvun lopulla Kahvila Tähkän ja Sutisen autokorjaamon paikkana.
Kuka mahtoi olla Morina-Kalle? Hänen mökkinsä lienee kuitenkin ollut Paavonkankaalla nykyisen 24-tien länsipuolella ja vanhan maantien itäpuolella olevassa kiilassa suunnilleen sillä kohtaa, missä nykyisin ovat 24-tien levähdyspaikat.
Muuan Heikki on määritelty ilmeisesti äitinsä tai puolisonsa perusteella Mantan Heikiksi. Mantanheikinpelto on Peippalan etäläpuolella olevan peltoaukean eteläpuolella oleva (tai ollut) peltotilkku. Kuka oli Manta ja kuka oli Heikki?
Marin mökki ja Mantan mökki olivat keskellä kylää Kylänjoen varrella Muurahaismäentien länsipuolella. Heidät tunnetaan Joen Marina ja Mantana.
Liisalan Iitan nimi poikkeaa yleisestä nimilinjasta, koska siinä sukunimi tai paikannimi on muodostettu naisen etunimestä. Useimmat Maakesken etunimestä johdetut paikannimet perustuvat miehen nimeen. Liisalan Iitan mökki oli Muurahaismäentien itäpuolella kallion luona suunnilleen siinä, missä oli Kallio-Rekolan talo ennen uusjakoa. Saman kallion luona Muurahaismäen tien varrella oli myös Jannen Iitan mökki. Se on sijoitettu kohtaan, jossa minun muistikuvieni mukaan oli Dahlströmin tupa. Janne tarkoittanee Ida Dahlströmin isää Johan Dahlströmiä. Ida Dahlström tunnettiin erikoisesta tavastaan ottaa roska pois silmästä: hän nuolaisi sen kielellään.
No, eivät nämä tässä mainitut henkilöt varmaankaan joka suhteessa rinnastu leskirouva Freytagiin. Jotain muistamisen arvoista eli tarinan siementä heihin on kuitenkin liittynyt. Muussa tapauksessa nimienkerääjä Tuija Niemeläkään ei olisi kuullut heistä mitään.
Mainittakoon vielä yksi nimi: Sepän Aatu. Tässä tarkoitettu seppä ei liene kyläseppä, vaan niin sanottu Suojalan seppä, joka lienee palvellut lähinnä Anttilan kartanon tai talon tarpeita. Maakeskessä uusille asukkaille nyt tarjolla olevat tontit ovat kulmakunnalla, jossa aikoinaan oli Sepän Aatun mökki. Sepän Aatu lienee sama mies, joka tunnetaan myös Makkarasalmen Aatuna. Mahtaako tonttien markkinoija tietää mitään Suojalan sepästä, Makkarasalmesta tai Aatusta?
Leo Suomaa alunperin julkistanut Facebookissa.