Karl Nybergistä Oukko-Kalleen

Padasjoella ei ollut postia vielä 1870-luvulla. Postikonttori oli Evolla. Sitä hoiti sivutoimisesti metsäopiston opettajan virassa ollut metsänhoitaja Karl Anders Johan Nyberg (1839-1897). Hänen tehtäviinsä opistolla kuului myös kirjastonhoito. Viikin tiedekirjaston tietoasiantuntija Eeva-Liisa Viitalan selostuksen mukaan Nyberg asui opiston ravintolarakennuksessa, jossa hänen hallussaan oli neljä huonetta ja keittiö yhden huoneen toimiessa kirjastona ja postikonttorina.

Ken halusi saada itselleen postia Padasjoelle, hankki postilaukun. Sillä posti sitten tuotiin Evolta Padasjoen pappilan keittiöön. Uuno Pulkkilan Padasjoen historian mukaan Nyberg sai jokaisesta laukusta 10 – 20 markan vuosipalkkion. Hän kuitenkin taisi olla ainoa, joka oli tyytyväinen järjestelmään. Niinpä Padasjoelle ruvettiin vuovaamaan omaa postia.

Padasjoen ensimmäinen postinhoitajatar – rippikirjassa ruotsiksi ”postmästarinnan” – oli Hildur Karolina Staudinger. Hän oli syntynyt 1.11.1858 Lehtimäellä. Lehtimäen kunta oli Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneen, Alajärven, Soinin, Ähtärin ja Töysän keskellä. Padasjoen ja Lehtimäen maantieteellisestä välimatkasta huolimatta hän oli isäni isoäidin seitsemäs serkku Alftan-suvun kautta. Suomi on sittenkin aika pieni.

Kirkonkirjojen mukaan Hildur Staudinger näkyy tulleen Jyväskylästä Padasjoella 1881. Jo seuraavana vuonna hän avioitui Ivan Böökin kanssa. Postimestarinnan ura näyttää jääneen lyhyeksi: herra ja rouva Böök muuttivat Lammille 1882.

Lammilta puolestaan tuli Padasjoelle postiekspeditööri Johanna von Hertzen. Hän oli syntynyt Savitaipaleella 18.6.1854. Johanna von Hertzenin nuorempi velikin muutti Padasjoelle. Vilhelm Gotthard von Hertzen ja hänen vaimonsa Milma Hyvärinen merkittiin rippikirjaan virkamiehille varatulle sivulle, eikä hän mikään turha virkamies ollutkaan: oluenpanija. Siitä tulikin mieleeni pubivisan kysymys: Onko Suomessa nyt enemmän niitä kuntia, joissa on posti vai niitä, joissa on Alkon myymälä?

Myös von Hertzenin sisarukset olivat tosi kaukaisia etäserkkujani. Sukureitti kulkee Wirmailan suvun kantaisän Heikki Pietarinpojan Riitta-vaimon suvun kautta. Siltä puolelta, muuten, myös Evon Karl Nyberg oli kaukainen serkkuni.

Uuno Pulkkila kertoo Padasjoen historiassa, että Padasjoen ensimmäiseksi postitoimistoimistoksi vuokrattiin pari huonetta Fredrik Hietalan talosta. Jo vuonna 1882 postille ruvettiin puuhaamaan omaa toimitaloa ja se rakennettiin Vieru-Hietalan maalle. Postia hoiti osakeyhtiö, mutta valtio maksoi kuitenkin postinhoitajan palkan.

Ensin posti tuli Hämeenlinnasta Padasjoelle kerran viikossa, mutta vuodesta 1884 lähtien jo kaksi kertaa viikossa; sillä vauhdilla päästiin varmaan jokseenkin siihen, että kirje oli perillä neljäntenä päivänä niin kuin nykyisin. Padasjoelta postinkuljettaja jatkoi matkaansa vielä Kuhmoisiin. Vuonna 1898 kuhmalaiset äityivät anomaan, että posti tulisi etelästä peräti viisi kertaa viikossa. Pulkkila ei kerro, suostuttiinko siihen.

Aisakellon kilinä ilmoitti postihevosen saapumisesta. Ilmeisesti se oli yleensä myöhässä, koska Pulkkila antaa ymmärtää se olleen tavallista enemmän myöhässä silloin, kun vuorossa oli tuttavallisempi ja puheliaampi ajomies. Mutta mitä postille tapahtui sitten, kun se oli tullut Jokioisiin eli kirkonkylään?

Muistitiedon mukaan Maakesken ehkä ensimmäinen postitoimisto, ennen kuin seppä-Herkmanin Aino-tytär otti sen pitkäksi aikaa hoitaakseen, oli Häkkä-kauppiaalla. Sinne Oukko-Kalle toi hevoskyydillä postia kirkonkylästä. Häkkä-kauppias on kirkonkirjoissa Kylä-Kipailan isäntä Juho Kustaa Juhonpoika Häkkä.

Kuka sitten oli Oukko-Kalle? Mahdollisuuksia on kaksi, nimittäin isä-Kalle ja poika-Kalle. Todennäköisempi postimies lienee isä-Kalle. Nuoremman Kallen poika, Lauri Kallenpoika Oukko, oli sittemmin Maakesken Kallio-Rekolan vävy.

Molemmat Oukon Kallet olivat Nyystölän Hoimelan talon torppareita. Kirkonkirjoissa nuorempi on Kalle Kallenpoika Oukko (s. 1893) ja vanhempi on Kalle Kustaa Heikinpoika Oukko (s. 1863). Kalle Kallenpojan äiti eli Kalle Kustaa Heikinpojan vaimo oli Leander Arvelan tytär Iida Arvela. Leander Arvelan isä näyttää tulleen Padasjoelle Heinolasta, kun taas hänen äitinsä sukujuuret taitavat levitä Kasiniemestä Kuhmalahdelle ja Luopioisiin.

Kalle Kustaa Oukko oli kuitenkin oikeastaan Kalle Kustaa Rajala, koska hänen isänsä oli Heikki Heikinpoika Rajala (s. 1834). Heikki Rajalan puoliso Eveliina Enström näyttää olleen Turussa syntyneen Carl Gustaf Enströmin ja ilmeisesti Hausjärveltä kotoisin olleen Reetta Liisa Fagerin tytär. Sikäli kuin tiedän, he eivät ole edes etäisiä serkkujani, mutta se onkin jo toinen juttu.

Leo Suomaa