Nimike / Leo Suomaa

    Ladataan artikkeleja...
  • Joulu metsässä

    JOULU METSÄSSÄ Pikku pupu kysyi – Äiti milloin tulee joulu? Pupu-äiti vastasi: – En tiedä varmasti. Mene ja kysy oravalta. Pupu meni oravan luo. Pikku orava kysyi äidiltä: – Äiti milloin tulee…

  • Maakesken raitti

    Missä on vanha Maakesken raitti Ylen Lahden alueradion nettisivuilla on muuan vanha valokuva. Se esittää ehkä noin sadan vuoden takaista Maakesken raittia risuaitoineen, mutta kuvien keräilijällä ei ole tarkempaa tietoa kuvaamispaikasta. ”Tiedätkö…

  • Tarina-arkistoa on täydennetty

    Mielenkiintoisia tarinoita Maakeskestä on taas lisätty tänne kylän kotisivuille (klikkaa tästä tai hae valikon otsikon Tarinat alta). Tarinoiden tekstit ovat jälleen Leo Suomaan kynästä. Artikkeleita elävöittämään liitetyt kuvat sen sijaan on kotisivun…

  • Siihen aikaan kun kouluun hiihdin

    Leo Suomaa Aloitin koulunkäynnin syyskuun alussa 1960 Maakesken kansakoulussa, joka sinä syksynä oli upouusi. Saman syksyn ekaluokkalaisia olivat myös Anitta L., Eila K., Irja-Leena S., Mervi M., Terttu O., Arto L., Eero…

  • Musiikkitalo pimennysverhojen takana eli ”Rientolan valtaus”

    Leo Suomaa Helsingissä perustettiin Elmu eli Elävän musiikin yhdistys vuonna 1978. Elmun puuhaihmiset valtasivat 19. elokuuta 1979 entisen alkoholistiyömajan Helsingin Ruoholahdessa. Yömaja tunnettiin Lepakkoluolan nimellä. Elävän musiikin yhdistyksen tavoitteena oli saada Helsinkiin…

  • Maailmanennätysmies ja hyvä kakkonen eli pala maakeskeläistä hiihtohistoriaa

    Leo Suomaa Tammikuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1966 se alkoi. Padasjoen kirkonkylässä alettiin hiihtää viestiä. Latu oli peltoaukealla, joka oli silloisin kiintopistein apteekin ja yhteiskoulun välissä. Nykyaikaisin maamerkein sen voisi sanoa kiertäneen molemmin…

  • Ilmaisuvoimainen murre

    Leo Suomaa Padasjoen eri murteet kuuluvat kaakkoishämäläisiin murteisiin. Ne ovat hyvin taloudellisia mutta silti ilmaisuvoimaisia. Laajinta kokemusasiantuntemusta minulla on Maakeskessä puhutusta murteesta, jonka natiivipuhujia kuuntelin ensimmäiset vuosikymmeneni. Sittemmin koululaitos, muuttoliike ja media…

  • Ajanlukua maakeskeläisittäin

    Leo Suomaa Ensimmäisen anekdootin eli kaskun, jonka muistan kuulleeni, kertoi isoäitini, jota myös mummuksi tai mammaksi kutsuttiin. Se oli pikku kertomus viikonpäivien nimistä. Olin silloin ehkä kolmen tai neljän vanha, ja vitsi…

  • Maakeskestä Virmailaan

    Selvittelin Maakesken vanhojen talojen suvut, perheet ja perheenjäsenet, 1700-luvun alusta 1800-luvun loppupuolelle ja osittain nykyaikaan asti. Vanhoilla taloilla tarkoitan tässä niitä taloja, joiden nimet ovat 1700-luvun puolivälin kirkonkirjoissa Boställe, Helleri, Raswala, Sisto,…

  • Emännät ohjaksissa

    Ruotsin valtakunnalla oli 1600-luvulla suuret menot, koska sen käytäväksi oli osunut monta sotaa. Sotien rahoittamiseksi piti kerätä veroja ja laatia luetteloita veronsa maksaneista. Henkirahaksi kutsuttua veroa maksaneiden luettelosta kehkeytyi sitten aikain saatossa…