Maakeskestä Virmailaan

Selvittelin Maakesken vanhojen talojen suvut, perheet ja perheenjäsenet, 1700-luvun alusta 1800-luvun loppupuolelle ja osittain nykyaikaan asti. Vanhoilla taloilla tarkoitan tässä niitä taloja, joiden nimet ovat 1700-luvun puolivälin kirkonkirjoissa Boställe, Helleri, Raswala, Sisto, Otila, Lochtari, Häckä, Paawola, Kipala Smed, Kipala, Recoila, Salwila ja Waris; lampuotien viljelemät ja sittemmin Maakesken kartanoon eli puustelliin yhdistetyt Tulpala ja Finnilä jäivät kuitenkin selvityksen ulkopuolelle, ja puustellinkin katsoin vain talonpoikaisomistuksen ajalta. Kappalaisen puustellin eli Kekkalan asukkaita en tässä käsittele. Maakesken papeista olen kirjoittanut Padasjoen Sanomissa julkaistun selostuksen.

Vanhimman kirkonkirjoista löytyvän isäntäparin otin kantapariksi ja tein sitten luettelon heidän jälkeläisistään. Selvitykseni perusteella totesin: kun selailee edes Kalevi Vuorelan Virmailan suku I-II, Pirkko-Liisa Blomin Sukuni-My Roots Laurell, Pauli Anttilan Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan ja Toivo Jallin Sepitetty suku maan keskellä -kirjat, niin saa melko kattavan kuvan paitsi Maakesken talojen suvuista myös paljon tietoa niiden yhteyksistä Virmailaan.

Jallin kirja sepitetystä suvusta eli Seppä- eli Kylä-Kipailan suvusta avaa hyvän näköalan useiden Maakesken talojen sukuihin. Kun lähdetään 1600-luvun lopulla eläneestä Petteri Sepästä ja hänen Liisa-vaimostaan nykyaikaan päin, niin Pekka Petterinpojan tapaamme Uotilan vävynä, Henrik Petterinpojan Kekkalan vuokraviljelijänä ja Kirsti Petterintyttären Kipailan emäntänä – Asikkalaan muuttaneita lapsia mainitsematta. Pekan sukua oli sitten paitsi Uotilassa myös Wariksen talossa, jonne Juho Pekanpoika (19.6.1739-24.6.1798) meni kotivävyksi. Henrik Petterinpojan sukua kohtaamme taas esimerkiksi Kangas-Paavolta, minne Leena Henrikintytär (1737-23.12.1816) meni miniäksi. Kirstin perhettä oli ainakin kotitalossa Kipailassa ja Rekolassa, jonka emäntä Maria Erkintytär (s. 1734), oli Kirstin tytär.

Tässä vaiheessa jo melkein puolet Maakesken taloista on kiedottu Seppä-Kipailan sukuun. Pari sukupolvea lisää, ja melkein kaikki ovat mukana. Niinpä Maakesken sukujen tutkimus ilman Jallin Sepitettyä sukua – ja muitakin hänen teoksiaan, joihin voi tutustua esimerkiksi Padasjoen kirjastossa – on kuin pilvinen päivä, ja sellaisen tutkijan pöydässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta.

Boställen, puustellin, Maakesken kartanon eli Anttilan ensimmäinen talonpoikainen viljelijä oli Juhana Mikkelinpoika Mattila. Hänen sukunsa on selostettu Pauli Anttilan kirjassa. Anttilan talon löytää myös Virmailan suku -kirjasta: X-1604 tai X-4217. Anttilan sukua on samoin esimerkiksi Sanelma Helvilä (XI-149). Mutta Virmailan suvusta katsottuna Anttilassa on Vähä-Häkän ja Teppisen sukuhaaraa.

Virmailan suku -kirjan näkökulmasta myös Hellerillä eli Nikulassa on Teppisen sukuhaaraa: X-1421. Jos kuitenkin katsotaan vähän kauempaa, Hellerin isäntäparina 1700-luvun alussa olivat Perttu Heikinpoika Helleri (n. 1679-13.5.1744) ja Sohvi Tuomaantytär (n. 1675-14.3.1743). Heidän poikansa Heikki Pertunpoika (n. 1694-17.4.1771) ja hänen vaimonsa ensimmäisestä avioliitosta Riitta Heikintytär (n. 1707-8.9.1743) ja toisesta avioliitosta Anna Jaakontytär (n. 1722-13.1.1786) jatkoivat talonpitoa. Heikki Pertunpojan ja Riitta Heikintyttären tytär Helena Heikintytär (n. 1733-23.5.1799) meni miniäksi ja Juho Aataminpojan (1727-21.5.1808) emännäksi Maakesken Wariksen taloon. Wariksen tytär Maija Juhontytär (18.12.1758-25.1.1840) oli Taavetti Taavetinpoika Teppisen (12.10.1756-28.2.1840) emäntä. Tässä sivutaankin sitten Virmailaa, sillä Taavetin ja Maijan tytär Leena Taavetintytär (s. 1.1.1783) oli Mikko Wirmalan (VI-5172) puoliso. Toinen Wariksen tytär, Helena Juhontytär (s. 29.3.1761) vihittiin Eerik Juhonpoika Wirmalan (VI-37) kanssa. Nämä lienevät varhaisimmat Hellerin ja samalla Wariksen suvun liittymiset Virmailan sukuun.

Rasvala oli vanha Maakesken mahtitalo. Se oli Virmailan Heikki Pietarinpojan (I-1) kotitalo. Vaikka on esitetty sukujohto, jonka mukaan Rasvala olisi ollut samalla suvulla ainakin vuodesta 1539 lähtien, varmempi kiinnekohta sukututkijalle ovat Tapani Mikonpoika (n. 1675-20.10.1747) ja tämän Vappu-vaimo. Tapani ja Vappu Rasvalan poika Sipi Tapaninpoika (n. 1705-29.3.1756) ja tämän emäntä Sohvi Heikintytär (n. 1704-22.11.1759) olivat talon seuraava isäntäpari. Kun heistä lähdetään tulemaan nykyaikaan päin, päästään häihin, joissa morsiuspari on sekä Rasvalan että Virmailan sukua. Eeva Liisa Sipintytär (s. 1.4.1794) vihittiin Juho Antinpojan (VII-1630) kanssa. Hänen sisarensa Leena Sipintytär (s. 16.3.1797) avioitui puolestaan Heikki Kustaanpojan kanssa (VII-2419).

Rasvalasta myös alkaa ainakin kahden Maakesken talon suku. Tapani Mikonpojan ja Vapun tytär Maija Tapanintytär (s.n. 1710) oli Häkän Antti Arvinpojan emäntä ja siten Häkän suvun (IX-1420) kantaäiti. Maijan veli Taavetti Tapaninpoika (s.n. 1725) oli puolestaan Teppisen talon isäntä ja suvun kantaisä. On mahdollista, että Siston Juho Vilpunpojan ja Sohvi Aleksanterintyttären tytär Anna Juhontytär olisi ollut Rasvalan pojan Taavetti Tapaninpojan puoliso ja Teppisen suvun kantaäiti. Siten monin sitein Virmailaan kiertyvää Teppisen sukua voidaan maakeskeläisittäin pitää myös Siston suvun sukuhaarana.

Maakesken Siston isäntäparina 1700-luvun alussa olivat Juho Vilpunpoika (n. 1678-31.8.1755) ja Sohvi Aleksanterintytär (n. 1689-30.1.1770); kenties tämä ei ollut Juhon ensimmäinen avioliitto, koska vanhimmissa kirjoissa vaimon etunimenä on Liisa. Reko Juhonpoika (1728-1.8.1790) ja Kirsti Heikintytär (1729-19.11.1791) olivat seuraava isäntäpariskunta, ja heille syntyi mm. Anna Rekontytär (31.5.1753), joka avioitui Sistolle vävyksi tulleen Matti Petterinpojan kanssa (1745-2.6.1811). Annan ja Matin pojan Juhon Matinpojan (s. 24.5.1774) puoliso oli Ulla Juhontytär (VII-4795).

Uotilan suvun kantapariksi olen valinnut Pekka Pekanpojan (n. 1690-24.5.1771) ja Liisa Juhontyttären (n. 1698-2.6.1758). Heidän poikansa Heikki Pekanpoika (n. 1728-30.7.1783) ja tämän emäntä Helena Antintytär (1729-9.5.1771) saivat Kustaa Heikinpojan (s. 1.12.1753). Kustaan ja Riitta Erkintyttären (s. 26.1.1759) tytär Maija Kustaantytär (s. 19.2.1793) oli aviossa Kalle Eerikinpojan (VII-408) kanssa. Vaikka Uotila ei ole mikään erityistapaus, otettakoon se tässä esimerkiksi Maakesken talojen sukujen kietoutumisesta toisiinsa. Uotilan Pekka Pekanpojan ja Liisa Juhontyttären poika Juho Pekanpoika (s. 1740) oli Wariksen Liisa Juhontyttären (s. 11.4.1753) puoliso. Liisa Juhontyttären äiti oli Hellerin Helena Heikintytär (s.n. 1733). Jos ei noudateta puhtaasti mieslinjaista sukujohtoa, Maakesken talojen sukuja on jokseenkin mahdoton pitää toisistaan erillisinä sukuina!

Lohtarin talon sukua on selostettu Virmailasta polveutuneen Charles (Kalle) Laurellin suvusta laaditussa sukukirjassa, joka ilmestyi syksyllä 1983; kirja on esitelty Virmailan uutisissa 1984. Suvun kantapari ovat Kalle Jaakonpoika (n. 1682-11.10.1742) ja Sohvi Antintytär (n. 1679-22.3.1770). Heidän jälkeläisiään olivat esimerkiksi Maija Leena Jeremiaantytär (IX-4801), Matilda Adéle Kallio-Häkkä (X-1600), Hilda Maria Tähkänen (XI-1724) ja Hilja Karoliina Teppinen (X-4218). Lohtarin emerita emäntä Maija Lohtari on niin ikään Virmailan sukua (XI-9467-3-7-5-1).

Lohtarin ja eräiden muidenkin Maakesken talojen sukujen liittymistä Virmailan sukuun voi tarkastella myös Auttoisten Jaakkolan (IX-3494) kautta joko Virmailan suku -kirjasta tai myös Vuorisen Kempin suku -kirjan sivulta 85. Maakesken sisällä Lohtarin suvun tutkija tutkii ennen pitkää myös ainakin Hellerin, Paavon, Salvilan ja Teppisen sukuja. Esimerkiksi Juho Juhonpoika Kalkkalan (VIII-1276) puoliso Leena Juhontytär samoin kuin hänen sisarensa Eeva Leena Juhontytär (VIII-4798) olivat Salvilan pojan ja Lohtarin tyttären lapsenlapsia.

Antti Arvinpoika (s.n. 1708-31.1.1754) ja Maija Tapanintytär (s.n.1710) ovat ensimmäinen rippikirjoissa oleva Häkän isäntäpari. Maija Tapanintytär oli Rasvalan Tapani Mikonpojan tytär, joten tältä osin Häkän suku (IX-1420) on maakeskeläisittäin Rasvalan suvun sukuhaara. Arvid Areniuksen pojaksi arvellun Antti Arvinpojan ja Maija Tapanintyttären poika Juho Antinpoika (1736-30.6.1811) oli aviossa Maija Mikontyttären (1734-5.2.1802) kanssa. Virmailan suku -kirjassa (IX-1420) mainitun Iso-Häkän Mikko Yrjönpojan (s. 20.4.1801) vanhemmat olivat Juho Antinpojan ja Maija Mikontyttären poika Yrjö Juhonpoika (s. 1774) ja tämän puoliso Eeva Kustaantytär (s. 23.12.1782). Mikko Yrjönpojan sisar Leena Yrjöntytär (s. 1.1.1803) mainitaan Pellin suvun (VII-5187) kohdalla. Niin kuin Pauli Anttilan Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan -kirjasta selviää, Häkän sukua on myös Anttilassa.

Paavon talo, josta sittemmin tulivat Kylä- ja Kangas-Paavo, on ollut saman suvun hallinnassa ainakin vuodesta 1637 saakka. Rippikirjoissa Paavon vanhinta polvea ovat Tuomas Paavo, joka kuoli noin 1729, ja tämän puoliso Elina, joka kuoli noin 1738. Paavon talolla ei varhaisempina aikoina näytä olleen suoria sukuyhteyksiä Virmailaan. Kun Paavon suku kuitenkin on vuosisatojen varrella tiiviisti kietoutunut muiden Maakesken talojen sukuihin, kuten kerrotaan esimerkiksi Jallin kirjassa Sepitetty suku maan keskellä, se on niiden mutkien kautta liittynyt myös Virmailaan. Esimerkiksi Lohtarin tytär Anna Juhontytär (s. 8.12.1770) oli Paavon Heikki Juhonpojan (s. 3.8.1772) emäntä, ja heidän jälkeläisiään ovat esimerkiksi Esa Inkilän lapset (X-4806…4810) samoin kuin Matilda Kallio-Häkkä (X-1600), Olga Tähkänen (XI-1723), Hilda Tähkänen (XI-1724) ja Hilja Teppinen (X-4218). Heikki Juhonpojan sisar Helena Juhontytär (s. 28.2.1777) vihittiin taas Teppisen isännän Juho Mikonpojan kanssa, mistä on selostus esimerkiksi Kempin suku -kirjan sivulla 63. Juho Mikonpojasta ja Helena Juhontyttärestä tullaan sitten esimerkiksi Jaakkolan sukuun (IX-3494). Nykyinen Kangas-Paavon isäntäväki on Virmailan sukua (XII-1737).

Kylä-Kipailan talon sukua en tässä ala avata, koska siitä on selostus Jallin kirjassa. Kipailan toinen puolikas on Kallio-Kipaila. Vanhimmassa säilyneessä rippikirjassa Kallio-Kipailan talon väkeä ovat Jaakko Kipaila, vaimo Elli Antintytär ja anoppi Vappu. Näyttäisi siltä, että Kallio-Kipailan talon suvulla on Maakesken taloista kenties ohuimmat sidokset Virmailaan – eikä sillä ole kovin vahvoja liitoksia Maakeskeenkaan. Tosin ainakin Kipailan Heikki Aataminpoika (s. 9.4.1792) yritti: hänen ensimmäinen puolisonsa oli Hellerin Eeva Kaaprielintytär (22.12.1786 – 26.4.1820) ja toinen Salvilan Eeva Tuomaantytär (16.6.1794 – 24.11.1822), mutta kolmas Kurhilassa syntynyt Kaisa Juhontytär.

Rekolan talo jaettiin aikoinaan Kylä- ja Kallio-Rekolaksi. Koska Seppä-Kipailan suvun Kirsti Petterintyttären tytär Maria Erkintytär (s.n. 1734) oli Rekolan emäntä, Rekolan talon sukua voidaan pitää naislinjaisena Seppä-Kipailan suvun sukuhaarana. Rekolan Maria Erkintyttären ja Heikki Rekonpojan pojantytär Eeva Kustaantytär oli sitten Iso-Häkän emäntä, ja hänen jälkeläisiään ovat esimerkiksi Juho Mikonpoika Häkkä (IX-1420) ja Maria Mikontytär Ala-Teppinen (IX-1417). Tämä jo riittänee osoittamaan, että Kylä-Rekolan sukuhaara liittyy vahvasti Virmailaan. Kylä-Rekolan talon osti sittemmin Juho Häkkä (XI-1494). Myös Kallio-Rekolasta tullaan Virmailan sukuun. Esimerkiksi Taavetti Taavetinpoika Teppisen (s. 14.4.1792) emäntä oli Kallio-Rekolan tytär Eeva Juhontytär (s. 29.5.1799). Heidän jälkeläisiään on mm. Heikki Juho Teppinen (IX-4123).

Salvilan talo mainitaan Virmailan suku -kirjassa ensimmäisen kerran sivulla 33, mutta nyt ei aloiteta aivan niin kaukaa. Monen muun talollissuvun tapaan Salvilankin suku on Rasvalan talon sukuhaara, nimittäin Tapani Mikonpoika Rasvalan ja hänen Vappu-emäntänsä pojantytär Sohvi Sipintytär (1727-16.6.1766) oli Salvilan Antti Arvinpojan emäntä. Salvilan suvusta on tietoa myös Blomin Sukuni-My Roots Laurell. Virmailan suku -kirjassa Salvilan talon sukuhaaran selostus alkaa numerosta VII-1274, ja siitä eteenpäin lukien tulee vastaan muitakin Maakesken talojen nimiä. Salvilan Elli (tai Helena) Ristontytär (1704-7.4.1757) oli, muuten, Kaukelan Alimmaisen Esko Heikinpojan (1689-3.2.1752) toinen puoliso. Esko Heikinpojan ensimmäisestä aviosta syntyi mm. Heikki Eskonpoika eli Henrik Nyström (V-2219).

Vielä on katsomatta Wariksen suku. Vanhimmassa säilyneessä rippikirjassa Joonas Sipinpoika eli Joonas Varis on talon isäntänä ja ensin hänen puolisonaan on Riitta (k.n. 1708) ja sitten Vappu. Wariksen taloon tuli Liisa Juhontyttären puolisoksi Juho Petterinpoika, niin kuin edempänä on kerrottu. Liisan sisar Maija Juhontytär (s.18.12.1758) oli taas Rasvalan pojan, sittemmin Teppisen isännän Taavetti Taavetinpojan emäntä. Toinen sisar Riitta Juhontytär (s. 30.7.1765) oli Sipi Juhonpoika Häkän puoliso, ja heidän jälkeläisiään voidaan selostaa joko Häkän tai sittemmin Hellerin suvun alla. Näin Wariksenkin talon suku liittyi jokseenkin saumattomasti Maakesken muiden talojen sukuihin. Itse Waris-Seppälän talon osti sittemmin Juho Häkkä (XI-1494) osaksi Iso-Häkkää.

Tässä on tarkasteltu vain talojen sukuja. Kirjoitus ei ole niistäkään tyhjentävä selvitys, vaan pikemminkin esimerkkiluettelo. Kun yleensä vain vanhin poika voi jäädä kotitalonsa isännäksi eikä kaikkia tyttäriäkään aina saatu naitettua talollisen emännäksi, osa talollisten lapsista siirtyi kotikylänsä torppareiksi, sotilaiksi, käsityöläisiksi, rengeiksi ja piioiksi. Vaikka tämän kirjoituksen lähtökohtana olisi ollut Maakesken maaton väestö 1800-luvun lopulta, niin juuria tutkittaessa ennen pitkää eteen olisivat tulleet nämä samat talojen suvut.

Leo Suomaa